Jättikurpitsa – (Pumpkin) Winter squash
Cucurbita maxima

Cucurbitaceae –heimo, kurkkukasvit

Jättikurpitsa on uudempi viljelykasvi verrattuna kesäkurpitsaan. Nimensä se on saanut valtavan kokoisiksi kasvavista hedelmistään. Jättikurpitsan varren poikkileikkaus on pyöreä. Sen varsi kasvaa pitkäksi ja haaroittuu samalla. Hedelmän kanta on korkkiutunut. Hedelmien muoto ja koko vaihtelee lajikkeittain. Vanhemmiten hedelmän kuori kovettuu ja niistä tulee hyvin säilyviä. Hedelmän malto on hienorakeista ja isot siemenet sijaitsevat mallon keskellä.

Jättikurpitsa on kylmän arka ja se voi vioittua jo 0 – 5° C. Kurpitsat taimikasvatetaan Suomessa ennen istutustaan. Kurpitsat ovat kotoisin Keski- ja Etelä-Amerikasta. Niitä viljeltiin jo n. 8000 – 9000 vuotta sitten. Kurpitsojen siemenet tulivat Eurooppaan Amerikan löytöretkien tuliaisina.

Jättikurpitsan miedot ja mehukkaat hedelmät ovat kypsät, kun kuori on kovettunut. Korjuu tapahtuu yleensä myöhäissyksyllä ja kurpitsat ovatkin kekri-ruokaa. Niistä tulee hyvä keitto esimerkiksi chilillä, valkosipulilla ja kookoksella maustettuna. Lisäksi kurpitsaa käytetään paitoksiin, marmelaadeihin ja kakkuihin. Euroopassa kurpitsaa on viljelty perinteisesti säilykkeiden ja hillojen raaka-aineeksi.