Seminaarissa Perho Liiketalousopiston Malmin kampuksella mietittiin, millaisia mahdollisuuksia on rakentaa ruokajärjestelmä, joka on kestävä, oikeudenmukainen ja planeetan kantokyvyn rajoissa? Maatalouden aiheuttamien päästöjen lisäksi on punnittava ruoan prosessoinnin, kuljetuksen ja jakelun sekä valintojen vaikutuksia ilmastonmuutokseen.

Ruoantuotannon ja maatalouden hiilijalanjälki

Seminaarin pääpuhuja, agroekologian emeritus professori Juha Helenius Helsingin yliopistosta kertoi, että maatalouden ja ruoantuotannon aiheuttama hiilijalanjälki on suuri. Ruoantuotannon hiilijalanjälkeä nostaa elintarvikkeiden valmistus, pakkaaminen ja kuljetus, sekä ruokahävikki ja kuluttajien nykyiset prosessoituihin elintarvikkeisiin kohdistuvat ruokailutottumukset. Myös maataloudessa peltojen liiallinen lannoittaminen aiheuttaa typpi ja fosforikuorman virtaamista vesistöihin, joiden rehevöitymisestä seuraa veden laadun ja kalakantojen heikentymistä.

”Ruoantaju”: Tarvitaan ymmärrystä ruoan alkuperästä

Helenius nosti esille termin ”ruoantaju”, mikä tarkoittaa ymmärrystä ruoan alkuperästä, mistä ruoka tulee ja miten se tehdään, miten se kytkeytyy ekosysteemeihin, kuten peltoihin ja puutarhoihin, joiden eliöt, esimerkiksi elintärkeät mehiläiset, ovat meille ihmisille ja eläimille ruoka-aineita muodostaneet.

Lisäksi ruoantajuun liittyy ihmisten osoittama arvostus viljelijöiden, kasvattajien, keräilijöiden, metsästäjien ja elintarvikeketjussa työskentelevien osaamiselle ja sinnikkäälle työlle suomalaisessa ruokaketjussa. Ilman edellisten tekijöiden myötävaikutusta ja innovatiivisia kokeiluja luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi ei kestävyysmuutosta pääse syntymään.

Urban & Local -hankkeen yritysten ja yhteisöjen kokeilut

Seminaarissa Urban & Local-hankkeessa mukana olleet yritykset ja yhteisöt esittelivät tehtyjä kokeiluja ja uusia toimintamalleja.

Suomen Permakulttuuriyhdistys

Yhdistys edistää Suomessa ja pohjoisemmissa olosuhteissa kestävää elämäntapaa ja yhteiskuntaa permakulttuuriseen ajattelutapaan pohjautuen. Toiminnassa muun muassa pidetään huolta maasta, huolehditaan ihmisistä ja tasapainotetaan kulutusta suhteessa ekologiseen kestävyyteen.

Esittelijä: agronomi Erkki Pöytäniemi, permakulttuuri.fi

Vantaan ruokaklusterin kehittäminen yhteistyössä yritysten kanssa

Vantaan verkoston kärkiklusterit ovat ruoka, logistiikka ja korkea teknologia. Toiminnalla tarjotaan paremmat edellytykset yrityksille kasvaa, luoda yhteistyössä uutta ja kehittyä kestävästi.

Esittelijä: Vantaan kaupungin erityisasiantuntija, Panu Vuorimaa, businessvantaa.fi

UrbanFarmLab -kokeilualusta

Kokeilualusta toimii yhteisoppimisalustana organisaatioille, opiskelijoille ja yrityksille. Alusta tarjoaa yrityksille ja yhteisöille osaamistaan, puitteet sisäviljelyn kehityshankkeisiin, käyttöön yhteistyötilat sekä laboratoriot.

Esittelijät: projektikoordinaattori Oruç Can Hasmaden ja elintarvikeasiantuntija Pia-Tuulia Laine, Metropolia ammattikorkeakoulu, metropolia.fi

Green Lighting Solutions

Yritys tutkii ja kehittää valo- ja kasvivaloteknologiaa. Metropolia UrbanFarmLab -tiloissa suoritettiin Led-Valon spektritutkimus tomaateilla, jossa tutkittiin muun muassa valaistuksen vaikutusta sisäviljeltyjen tomaattien laatuominaisuuksiin.

Esittelijä: hortonomi, kasviasiantuntija Aku Sarka, greenlux.com

Blokgarden, kaupunkiviljelykokeilut

Viljelylaatikoita, vesiviljelyä ja yhteisöpuutarhoja Tampereella ja Helsingissä kattojen ja lähiöiden viherryttämiseksi. Ravintola Perhossa kokeiltiin kasvattaa syötäviä kukkia ja yrttejä vesiviljelyjärjestelmässä.

Esittelijä: puutarhuri Niilo Gustafsson, blokgarden.com

Olli Repo, Uudenmaan ruoka ja projektipäällikkö Kaj Lindedahl, Metropolia AMK

Olli Repo ja Kaj Lindedahl esittelivät Uudenmaan ruoan toimintaa ja Urban & Local- hankkeen kioskikokeilua, jossa tuottajat ja kuluttajat saatetaan yhteen läpinäkyvästi ja reilusti. Lähiruokakioskin konsepti on kehitetty yhdessä paikallisten tilojen ja tuottajien kanssa. Se tukee entistä reilumpaa ja paikallisempaa ruokakulttuuria. Lähiruokakioski vieraili Perho Liiketalousopiston taimimyyntipäivässä toukokuussa ja sadonkorjuumarkkinoilla syyskuussa.

Esittelijät: Olli Repo, uudenmaanruoka.fi ja Kaj Lindedahl, metropolia.fi

Miten turvata ruoan riittävyys tulevaisuudessa?

Valtiolla ja kunnilla on tulevaisuudessa suuri haaste turvata suomalaisten ruoan riittävyys kaupungeissa ja maaseudulla. Meidän täytyy varmistaa ruoan riittävä saatavuus maapallon kantokyvyn rajoissa. Alla seminaarissa esille nousseita pohdintoja.

• Kuluttajat alkaisivat ymmärtää ruoan alkuperän, hyvien raaka-aineiden ja kohtuullisen kulutuksen merkityksen luonnon monimuotoisuudelle.
• Syödään enemmän ekologisia kasviksia ja kasviproteiineja (esimerkiksi tofu, kauratuotteet, härkäpapu)
• Opetellaan valmistamaan ruoka hyvistä raaka-aineista. Mahdollisen hävikin edelleen hyödyntäminen ruoaksi.
• Ruokaostosten suunnittelu, pakastaminen ja ruokahävikki nollaan.
• Kotitalouksien osallistuminen viljelyyn, omavaraisuus (pihat, viljelylaatikot, parvekkeet, yhteisöllinen viljelytoiminta)
• Yritykset ja yhteisöt osallistuvat viljelyyn (kattoviljely, kaupunkiviljely, kumppanuusmaatalous, vesiviljelyjärjestelmä)
• Lähiruoan suoramyynti tiloilta mahdollisimman helpoksi kuluttajille ja kannattavammaksi.
• Kiertävät lähiruokakioskit, jossa myynnissä pientuottajien sesongin kasviksia ja lähiruokatuotteita. – Palastellaan nykyinen suurteollisuus pienempiin tuotantoyksiköihin (kaupunkeihin ja kyliin omat juustolat, teurastamot, leipomot)
• Kaupunkien omistamien, käyttämättömien peltoalueiden hyödyntäminen hyötykasvien viljelyssä. Asukkaiden osallistaminen viljelytoimintaan.

Kiitokset

Parhaimmat kiitoksemme seminaarin toteuttamiseen osallistuneille ja esittelijöille. Musiikkitaiteilijat Noora Kauppila ja Manu Penttilä esittivät seminaarissa osan NOSTATUS-musiikkiteoksestaan. Seminaarin päätteeksi osallistujille tarjottiin Green City Farmin pellolla planetaariseen terveysruokavalioon perustuva noutopöytämenu, jonka valmistuksen eri vaiheissa ei syntynyt yhtään hävikkiä. Yhtenä ruokalajina maisteltiin vegaaninen versio klassikosta Kukkoa viinissä. Menun suunnittelivat ja valmistivat lehtori Jarmo Liimataisen ja ravintola Perhon keittiöpäällikkö Pauliina Jyrälän ohjauksessa Food for Planet and People -hankkeen opiskelijat.